LIITU | PAPERI | SAKSET

En kyllä tiedä yhtään mitä kirjoittaisin. Hölisenkö omiani vai jätänkö runon huolimattomasti sivun reunaan? Ehkä olen vain hiljaa. Suosittelen sivulauseessa tarttumaan saksiin ja liitutaulutarraan, piirtämään laivoja. En suosittele piirtämään kovin lujalla otteella, sillä tarrapaperi on ohutta. Oli mukava hetki saksien ja helposti aseteltavan tarran kanssa. Korut ovat poissa ja laivat ja kennot tilalla. 

Se olis tiistai. Matkajalkaa kuumottaa, onhan sitä idässä oleiltu jo perjantaista saakka...

// Titi

Liitutaulutarra | Kodin Terra | 5,99€

RIKKOUTUNEEN KEHYKSEN (etelä) KOREA ELÄMÄ

Heipä hei Kesäkuu!

Jos en ole viikkaaja, olen ripustelija. En myöskään löydä koruja ylleni, elleivät ne ole esillä, tai vähintään helposti saatavilla. Nurkissani pyöri vanha muutoissa rikkoutunut ja kolhiutunut kehys. Löysin sille jatko-elämän korutelineenä. Näinpä joka puolella huushollia lojuneet helytkin saivat virallisen paikan.

Todellisuudessa tämä korukehys sijaitsee eteisessä, peilin vieressä tietenkin. Siellä minne aurinko ei paista. Siitä syystä kehys seikkailee olohuoneessani näiden kuvien ajan.  Hassua, miten tuo "ei-niin-upea-tapetti" sopii tunnelmaan. Mummola meininki.

Kehyksen sisällä oleviin metallikoukkuihin on kätevä ripustaa korut. Metallia saa taivuteltua niin, etteivät korut tipu. Kannattaa olla hellä, sillä liian tehokas vääntely saattaa katkaista väkäset (aiempien kehyskokemusten tuomalla kokemuksen äänellä.) Mieleni on nyt tyytyväinen, hyvä puu ei mennyt polttopuiksi tai varsinkaan kaatopaikalle.

Tätä telinettä on helppo jatkokehittää. Voisi nikkaroida taustalevyn puusta johon vasaroida nauloja ja erilaisia koukkuja. Minulle riittää tämä, paikka koruille joita arkena käytän, loput saavat hengailla laatikossa.

Kehyksen sisässä on helppo pitää vaihtuvaa näyttelyä tai muistilappuja. Kuten kuvasta huomaa, lempivärini kulta ja musta pääsevät elämään yhdessä. Silmä lepää.

Tuolle kehykselle keksisi monta käyttötapaa. Seuraavaksi se voisi toimittaa ilmoitustaulun virkaa tai tarjotinta. Lisää jatko-elämää luvassa.

//Titi

DIY SOHVAPÖYTÄ EUROLAVASTA

Keskiviikkoa! Letkeää sellaista, sillä tänään minua odottaa kaksituntia dokumentoinnin opintoja, alkaen kolmelta. Mikä super pitkä aamu luvassa. Nautin. ( unohdetaan mainita koulutehtävät, joita tälle aamulle olen varannut...) Välillä tuntuu, ettemme tekniikan kanssa ollekaan ne parhaimmat frendit. No mutta, oppimista, oppimista, vai kuinka? Saanet huomata siis pieniä muutoksia ja omituisuuksia lähipäivinä. Hei, mutta se Diy-pöytä! Takaisin asiaan.

Tee se itse... tai siis teetä se toisilla tuntuu toimivan, sillä omaan kovin taitavia käsiä ympärilläni. Sain juuri uuden ihanan sohvapöydän, josta olen haaveillut vuosia. Muistan nuo lavojen metsästys retket ystäväni kanssa. Ainainen eurolavojen bongailu ja niiden lahonneen olemuksen toteaminen. Mutta vihdoin, vihdoin voin todistaa tuon eurolava ilmiön fiksuksi. Kierrätettyä ja ilmaista.

Sohvapöytäni syntyminen alkoi siitä, että kätevä serkkuni kauhisteli minulle sisustajien eurolava vimmaa. Hänelle lavat ovat jokapäiväinen työväline, eikä hän voisi kuvitellakaan moisia kotiinsa. Parka vaimo. Ethän sinäkään alan opiskelijana, hän kysyi. Kyllä, kyllä minäkin! Olen juuri yksi niistä lava-intoilijoista, joka keksisi sille miljoona ja yksi käyttötapaa.

Serkkuni lupaus tehdä minulle moinen pöytä sai minut kiljumaan sisäisesti. Ja niin kovin aurinkoisena lauantaina sain valkoiseksi maalatun, renkailla varustetun, juuri oikean kokoisen sohvapöydän. Kiitän. Ja nyt iloisesti jaan tätä ihmeellistä ja ehkä hieman jo kulunuttakin ideaa lavojen käytöstä. Voin kertoa, että tarpeeseen tuli! Minne laskin juomalasini, läppärini ja lehteni ennen tätä valkoista apuvälinettä?

Onneksi on serkkuja. Onneksi on käsistään käteviä serkkuja, jotka tekevät pienen ihmisen kovin iloiseksi. Onneksi on myös maalausvälineet, joilla voin suhia väriä joka paikkaan, ettei valkoisuus ala vallata koko alaa.

Aurinkoa. Kevättä ja inspiraatiota.

// Titi

Lovely wednesday!

I seem to have so many talented people around that Do It Yourself is more like Someone Else Does It. As in the case of my new lounge table. I´ve been longing for this one so bad. Can´t believe it´s finally here! My talented cousin made it and it´s all recycled.