Heipä Hei!
Minun sormia on houkutellut tulla tänne sanomaan HEI. Paljon olisi juteltavaa ja muistikortillinen kuviakin on kertynyt. En ennätä kauaa rupatella, sillä untakin olisi hyvä saada vilpoisen kirppispäivän päätteeksi.
En silti malta olla hiljaa, kun kerran tänne itseni päästin. Minuun on iskenyt järjestelykuume. Tein tavoitteen, että järjestän kaikki kaappini kesällä. Noh... tuota noin. Vissiin pitää asettaa uusi etappi... En kuitenkaan aivan luuseri ole ollut, vaan tein edistyksellisen aloitteen ja raahasin kassillisen laatikoita Ikeasta. Nyt vain tarvitaan se tavaroiden laatikoiminen ja pois heittäminen. Inspiraation vahvistukseksi tässä muutama kuva, unelmieni työtilasta. Vitsit muuten tälläinen inspiraatio kuvien lajittelu kertoo paljon itsestä ja omasta mausta. Yleensä inspiskuvia etsii eri projekteihin, jollekkin toiselle. Pitkästä aikaa pysähdyin omien mieltymyksieni äärelle. Hauskaa. En kyllä ole yllättynyt tuloksesta, mutta pitäisi vissiin pelkän Pinnailun sijasta päivittää miellekarttaa.
Siellähän ne, ikuiset ystäväni: Musta, valkoinen ja kulta. True love.
Kupariahan siellä. Nam. Ja paljon tilaa ja kaunit seinät. Haluaisin suuren työhuoneen, jossa on paljon vapaata lattia tilaa. Unohtamatta suurta pöytää. Haluan eroon työpöydän härpäkkeistä ja sille kertyvistä pinoista. Tämän hetkinen todellisuuteni vastaa alempaa kuvaa. Mitä ikinä teenkin, teen sen lopulta olohuoneen lattialla. Työpöytäni on kohtuu iso ( Ikean Melltorp), mutta se kerää vihkokasoja, kirjapinoja, lappuja ja lippuja, kyniä, villakoiria...Apua! Se myöskin sijaitsee pienessä makuuhuoneessani, joka on jo valmiiksi liian pieni. Siksi päädynkin olkkariin, sillä jokin siinä on, tiedättehän, että luovuus vaatii avaruutta. Tilaa. Vai mitä? Ketään kohtalon toveria kuulolla? Vai löytyykö joku, joka mahtuu projektiensa kanssa pienelle kirjoituspöydälle, ahtaaseen nurkkaan? Jos löytyy, ilmianna itsesi! Haluan kaveriksesi. Ihan vain oppimaan tuon pienuuteen mahtumisen. ;)
Kaikki keinot pohdittuani, ainut ratkaisu olisi pienempi pöytä. Koska makuuhuoneeni laajentaminen vaatisi jo isompia toimia. Asunnon ostamista ja silleen (ei muuten huono idea!) ... Priorisoin kuitenkin pöydän suuruuden sen viemän tilan edelle. Joten jättiläinen pysykööt paikallaan.
Tämä taitaa lähennellä realiteettia. Tuollainen ruutuverkko olisi makea ja kätevä. Nämä mielessä unten maille. Menehän sinäkin. Huomenna alkaa taas koulu! Kuinka jännittävää ja hauskaa. Päätimme Emilian kanssa aloittaa lukuvuoden uudella innolla ja marssia rakennukselle jo paria tuntia ennen varsinaista alkua. Iltakahvit taisivat sekoittaa päämme. Ja onhan sitä Herra Rhinoa ollutkin jo ikävä. Ja rakas Laser. Joo, odotan, odotan aamua. Eilen sanoin haikeana hyvästit keltasiniselle asulleni, kesän loppumisen merkiksi. Tätä sunnuntaita saattoi kutsua kesälomakseni. Hyvä sellainen se olikin. Palataan pian!
// Titi
Kuvat :
1 |
2 |
3 |
4 |
5
