INSPIRED OF WORKING

Heipä Hei!

Minun sormia on houkutellut tulla tänne sanomaan HEI. Paljon olisi juteltavaa ja muistikortillinen kuviakin on kertynyt. En ennätä kauaa rupatella, sillä untakin olisi hyvä saada vilpoisen kirppispäivän päätteeksi. 

En silti malta olla hiljaa, kun kerran tänne itseni päästin. Minuun on iskenyt järjestelykuume. Tein tavoitteen, että järjestän kaikki kaappini kesällä. Noh... tuota noin. Vissiin pitää asettaa uusi etappi... En kuitenkaan aivan luuseri ole ollut, vaan tein edistyksellisen aloitteen ja raahasin kassillisen laatikoita Ikeasta. Nyt vain tarvitaan se tavaroiden laatikoiminen ja pois heittäminen. Inspiraation vahvistukseksi tässä muutama kuva, unelmieni työtilasta. Vitsit muuten tälläinen inspiraatio kuvien lajittelu kertoo paljon itsestä ja omasta mausta. Yleensä inspiskuvia etsii eri projekteihin, jollekkin toiselle. Pitkästä aikaa pysähdyin omien mieltymyksieni äärelle. Hauskaa. En kyllä ole yllättynyt tuloksesta, mutta pitäisi vissiin pelkän Pinnailun sijasta päivittää miellekarttaa.  

Siellähän ne, ikuiset ystäväni: Musta, valkoinen ja kulta. True love.

Kupariahan siellä. Nam. Ja paljon tilaa ja kaunit seinät. Haluaisin suuren työhuoneen, jossa on paljon vapaata lattia tilaa. Unohtamatta suurta pöytää. Haluan eroon työpöydän härpäkkeistä ja sille kertyvistä pinoista. Tämän hetkinen todellisuuteni vastaa alempaa kuvaa. Mitä ikinä teenkin, teen sen lopulta olohuoneen lattialla. Työpöytäni on kohtuu iso ( Ikean Melltorp), mutta se kerää vihkokasoja, kirjapinoja, lappuja ja lippuja, kyniä, villakoiria...Apua! Se myöskin sijaitsee pienessä makuuhuoneessani, joka on jo valmiiksi liian pieni. Siksi päädynkin olkkariin, sillä jokin siinä on, tiedättehän, että luovuus vaatii avaruutta. Tilaa. Vai mitä? Ketään kohtalon toveria kuulolla? Vai löytyykö joku, joka mahtuu projektiensa kanssa pienelle kirjoituspöydälle, ahtaaseen nurkkaan? Jos löytyy, ilmianna itsesi! Haluan kaveriksesi. Ihan vain oppimaan tuon pienuuteen mahtumisen. ;)

Kaikki keinot pohdittuani, ainut ratkaisu olisi pienempi pöytä. Koska makuuhuoneeni laajentaminen vaatisi jo isompia toimia. Asunnon ostamista ja silleen (ei muuten huono idea!) ...  Priorisoin kuitenkin pöydän suuruuden sen viemän tilan edelle. Joten jättiläinen pysykööt paikallaan.   

Tämä taitaa lähennellä realiteettia. Tuollainen ruutuverkko olisi makea ja kätevä. Nämä mielessä unten maille. Menehän sinäkin. Huomenna alkaa taas koulu! Kuinka jännittävää ja hauskaa. Päätimme Emilian kanssa aloittaa lukuvuoden uudella innolla ja marssia rakennukselle jo paria tuntia ennen varsinaista alkua. Iltakahvit taisivat sekoittaa päämme. Ja onhan sitä Herra Rhinoa ollutkin jo ikävä. Ja rakas Laser. Joo, odotan, odotan aamua. Eilen sanoin haikeana hyvästit keltasiniselle asulleni, kesän loppumisen merkiksi. Tätä sunnuntaita saattoi kutsua kesälomakseni. Hyvä sellainen se olikin. Palataan pian!

// Titi

Kuvat : 1 | 2 | 3 | 4 | 5

SAILING TO THE AUTUMN

Heissan! 

Olen pannut merikille, että syksyn tummat värit valtaavat ihmisten kodit, mielet ja ennenkaikkea blogit. Apua! Paniikki. Ei, ei, ei, hyvänen aika, on vasta kesä. Eikö niin? 

Huomasin olevani ainoa, jonka päässä soi  vielä linnunlaulu, iholla paistoi aurinko ja joka kuvitteli talsivansa varvastossuissa kouluun parin viikon päästä. Todellakin kuvittelin. Luulin, että kun työt loppuu, alkaa kesä. Tai siis jatkuu. Totuus kuitenkin valkeni minullekkin tässä, vaikkakin reilusti jäljessä verrattuna seuraamiini bloggareihin tai kavereihini. Se iski suoraan nenääni; kaunis ja ihana syksyn tuoksu. Aivan tuosta noin vain. Se oli odottamassa minua, kun astelin töistä bussille. Bussissa tuoksui hyvä hajuvesi, mutta pihalla leijui kaunis syksyn tuoksu. 

Kai se on myönnettävä. Nöyrryttävä siihen, että helteet ovat takanapäin. Ja koulu-arki edessä. Lempeä on tämä syksyn alku, kun noin ystävällisesti ja hyvän tuoksuisesti tuli. Ei harmittanut kävellä sateessa kotiin, sillä olihan syksy. Ja sade kuuluu siihen, tietysti. Taidanpa alkaa kaveerata itsekin noiden tummien sävyjen kanssa, kömpiä viltin alle ja kaivaa kalenteri takaisin pölyttymästä.

Te jotka olette varmastikin aloittaneet syksyilyn jo viikkoja sitten, kertokaahan kuinka olette valmistautuneet alkavaan arkeen? Onko hyviä vinkkejä kalenteriksi?

Lämpöistä viikonloppua! Tämä neiti suuntaa viikonlopuksi mökille. Olen koko kesän odottanut mökkeilyä, joten tämä olkoon vielä kesä-viikonloppu. Aion unohtaa muutamaksi päivää nämä syyspuheet. Ensiviikolla sitten ;).

// Titi

WHO´S JANE?

Jälleen Tallinnaa. Ja arvatkaapa vain, Kalamajaa. En vain malta olla paljastamatta löytämiämme aarteita. Tuo Luova Puutarha oli villin ja vapaan inspiraation tuotos. Ehkäpä paljastan siitä vielä myöhemmin palasia, hitaaseen tahtiini tietenkin.

Seurasin juuri ylhäältä lasien takaa, kun täysi aurinkoinen Kuopion tori tyhjeni hetkessä. Sade tuli käymään. Taidan pysytellä täällä ylhäällä

// Titi

JAZZ UP YOUR LIVINGROOM

Norah Jones and knitting kind of days. My new best friend for home-noons is bluetooth speaker. Good sound makes the  day dance smoothly. I jazzed up my livingroom on the other day by moving the furniture around. Even this little exercise did good for the room. I don´t know if I have mentioned how bored I am with this look. I wish I could paint the walls...actually renovate whole kitchen...could we at least talk about the window frames? Well, one day, one day and I´ve got the castle. Or half of it. ;)

How is life over there? What is your inspiration of the day?

// Titi

LIITU | PAPERI | SAKSET

En kyllä tiedä yhtään mitä kirjoittaisin. Hölisenkö omiani vai jätänkö runon huolimattomasti sivun reunaan? Ehkä olen vain hiljaa. Suosittelen sivulauseessa tarttumaan saksiin ja liitutaulutarraan, piirtämään laivoja. En suosittele piirtämään kovin lujalla otteella, sillä tarrapaperi on ohutta. Oli mukava hetki saksien ja helposti aseteltavan tarran kanssa. Korut ovat poissa ja laivat ja kennot tilalla. 

Se olis tiistai. Matkajalkaa kuumottaa, onhan sitä idässä oleiltu jo perjantaista saakka...

// Titi

Liitutaulutarra | Kodin Terra | 5,99€

MUSTIEN TALOJEN AIKAKAUSI

Korttelin väriksi oli valittu musta. Koko alueella ei hempeillyt pastellinsävyiset puutalot vaan suoraviivaiset hiilipalat höystettynä sinapilla tai puhtaat valkoiset lumilinnat. Tuo näky miellytti. Vihdoinkin on astuttu eteenpäin ja uskallettu päästää pastellin vihreästä ja keltaisesta irti. Ei sillä, että inhoisin kyseisiä sävyjä, mutta sillä, että mielestäni Asuntomessujen kuuluu tuoda esiin uutta. Ja joo, nuo mustat graafiset rakennukset eivät ole uutta, mutta virkistävää verrattaen niihin suloisiin perinnetaloihin. Helle veteli suuria lukemia ja näännyimme aika pian. Asuntomessut ovat ahmimista. Alkuun kävimme läpi joka talon tarkalleen, ahmimisreaktiolla. Kunnes tuli väsymys, kuumuus ja muutkin immeiset olivat löytäneet paikalle. Vedeltiin siihenastisia ennätyksiä kävijämäärissä.

Tässäkö sitä nyt sitten pitäisi muistaa katsastaa jokaikinen säilytysratkaisu, seinäpinnan valinta ja keittiö kun hiki tihkuu pitkän, paksun ja mustan kotelomekkoni läpi? Kyllä, hyvin fiksu asuvalinta, hyvä minä! No ainakin soinnuin hyvin talojen skaalaan. 

Taisimme kuitenkin jaksaa. Jollain ihmeen motivaatiolla kahlasimme aikalailla alueen 43 kohdetta läpi, jättäen mielestämme tylsistä asunnoista yläkerrat katsastamatta. Mieleen jäi Marimekko talo, jonka ulkoseinät oli verhoiltu mustalla kattotiilellä. Näytti hyvälle ja toimii, sillä mustan kaavan vallitessa puutalojen maali haalistuu vieressä, mutta tämä talo ei. Liputan, ja tuon ratkaisun pidän mielessä omaa linnaani rakentaessa..

Talo Luckin elämää olen seurannut heidän blogistaan ja kyllä, talo oli upea. Talo Luck oli raikas ja jäi mieleen selkeästi yli muiden värivalintojensa ja arkkitehtuurin vuoksi. Tuntui, että kohde lähes kuivasi hikipisarani raikkaalla olemuksellaan (no ei nyt aivan, mutta..). Luckissa oli jänniä ratkaisuja kuten apukeittö sivulla ja ns. ruokapöydättömyys. Itseeni ne kolahtivat, sillä tuo apukeittiö piilottaa hyvin tiskit  ja muut välineet, jonka avulla isompi keittiö sulautui hyvin osaksi olohuonetta. Oli siellä lehmiäkin pihalla. Tämän raikkaan tuuletuksen jälkeen mieleenpainuvimmat olivat ehdottomasti Milla Alftan suunnittelemat kerrostaloasunnot. Runsas pintojen vaihtelu ja tunnelmat olivat toteutettu ammattitaidolla. Ihailtavaa. Miten onkaan saatu niin montaa laattaa samaan pieneen kylppäriin, näyttämättä tilkkutäkiltä? Nuissa Alftanin kohteissa olisi voinut tarkastella pidempäänkin, hyviä yksityiskohtia ja kauniita seinäpintoja.

Siinäpä omat suosikkini. Oletteko te käyneet, mikä jäi mieleen? Napsin kuvia sieltä täältä, tosin ihmispaljouden keskellä se oli välistä hieman haastavaa. Tänään onkin viimeinen päivä kyseistä showta, joten tämän postauksen saattelemana sinne ei taida ehtiä. Mutta ehkä sitten ensi vuonna Vantaalla? ;)

Palaamisiin. Pahoittelen sekavaa tarinointia. Nyt duuniin, see ya! // Titi

A TINY FLOWERSHOP

Lentävän lautasen nurkilla oli vanhaan tehtaaseen istutettu kahvila-ravintola. Sisustettu kauniisti 50-luvun henkeen. Tehdasrakennus kauniine ruutuikkunoineen vastasi unelmaani. Olimme kuitenkin jo täynnä edellisen paikan maittavasta ateriasta, joten kurkimme vain ovista sisään ja napsimme kuvia graffiti seinää vasten. Suloinen tuo konttiin mahdutettu kukkakauppa. Samoilta nurkilta löytyi myös kirpputori.

Palaillaan.

// Titi

LENTÄVÄ LAUTANEN

Heippa Hei! Se onkin jo elokuu ja helteet. Hurjan kuumuuden takia olen pysytellyt kaukana läppäristä, vaikkakin muutama projekti sen kanssa hengailua vaatiikin. To do-lista kasvaa näin syksyn lähetessä. Kumma juttu. Ja siis ei, syksy ei ole vielä, älä huoli. 

Tänä kesänä matkalaukku on asunut olohuoneessa ja pakkaamisesta on tullut arkea. Asia, jota välttelen. Niinpä sain oivan syyn pakoilla tuota seremoniaa ja väläyttää kuvia Lentävästä lautasesta. Aivan, se meidän ikuisuus-sitten ollut Tallinnan matka. Mielestäni tämä mesta on käymisen arvoinen, sijaitsee Kalamaja alueella, rakennustyömaan vieressä. Peukkuja heiluttelen myös värien rohkealle käytölle. Wuhuu! 

 

Ja nyt pakkaamaan. Suuntana Jyväskylä, asuntomessut. Saan jo vakkari messukaveriksi muodostuneen ystävän jälleen kiertämään kohteita läpi. Muutaman messun läpikäyneenä olen huomannut, että hyvä etukäteisvilkuilu näytteilleasettajiin on ässä messuilla kuin messuilla. Kun tiedät mitä odottaa, tiedät mitä haluat ehdottomasti nähdä ja minkä voi jättää välistä. Tukholman messut olivat hyvä vahvistus tähän oppiin. Harvoin jaksaa joka kohdetta silmäillä tuiki tarkasti, joten on hyvä osata suunnata energiansa oikeisiin paikkoihin. Vai mitä mieltä olette? Toki riippuu aivan millä mielellä messuille suuntaa.. :)

Öitä ja leppoisaa loppuviikkoa, jos nämä helteet jatkuu ja minua ei täällä näy!

// Titi

MATKALLA KOTIIN

Hei ja Moi! Päiväkirjamerkinnät eivät ole suinkaan tauolla, vaan kulkeneet lähinnä musteisemmassa muodossa. Jälleen yksi kesäinen retki takana. Tavataan taas! Aurinkoista ja vähemmän myrskyistä viikonloppua!

// Titi