Heissan!
Jihuu. Voisin rupatella täällä tovin, jos toisenkin. Tämä Ratian miesten yöpaita päällä (kyllä, vanhempani ostavat joskus hieman hassuja juttuja tuliaisiksi) , eikä unohdeta armaita villasukkia, joita juuri etsin. Elämä tuntuu kovin pehmoiselta. Ja hei ei, pääni ei ole alkanut sumentua. (who knows?) Virkeys on vain hyvien yöunien ansiota. Olen ollut kärttyisä ja mahdoton, väsynyt ja huoleton. Joten jo ihan syystäkin, olen onnellinen, hyvin onnellinen viettäessäni ensimmäistä koti-iltaa sitten kahteen viikkoon. Ensimmäistä iltaa, jolloin en meinaa nukahtaa, jolloin tiedän, että aamulla saa nukkua pitkään ja nyt saa valvoa jos valvottaa. Siltikin valitsin koti-illan, vaikka energiaa tuntuisi olevan vaikka mihin. Joskus on pakko vain olla. Nämä vauhdikkaat viikot ovat taas näyttäneet kuinka mielenkiintoista tämä elämä onkaan. Ettei siinä malttaisi torkahtaakaan.
Levollista ja kaunista viikonloppua! Palataan taas.
Ainiin, tämä uusi sohvaviristykseni ei ole tainnut vilahtaa vielä tällä puolen ruutua. Pitänee paljastaa koko kokonaisuus ja kertoa hieman lisää tästä Ivana Helsingin telttakankaasta.
// Titi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti