Juhannus on ohi. Karmea lause tuo edellinen, melkein särähtää korvissa, eikö? Ainakin leppoisan ja mukavan juhannuksen vieton jälkeen. Lucky me, kauppamme oli kiinni ruhtinaalliset kaksi päivää ja se tarkoitti omalla kohdallani ripeää katoamistemppua Kuopiosta.
No, mutta sitten tuli tämä maanantai. Luustooni sörkittiin jälleen yksi ruuvi lisää, näin maanantaiaamun kunniaksi. Vaikka toinen puoli naamasta oli puutuneena korviin asti, ei se häirinnyt hyvää fiilistä. Osittain siksi, että ruuvin poraaminen sujui nopeammin ja helpommin kuin aiemmin. En päässyt pelottelemaan asiakkaita pullottavalla poskella, sillä turvotus hävisi parissa tunnissa. Ihme siis tapahtui!
Juhannus oli kaunis ja puuroinen ( söin liian monta lautasellista riisipuuroa, se vain on niin hyvää..), jonka voimin sitten eletään tämä viikko. Muistojen vai puuron voimalla, miten päin se nyt menikään.. Huominen onkin aikaa nukkua pois kerrytettyjä univelkoja ja kaivaa esiin tiskipöydän pinta. Valmistautua uusiin kesäretkiin ja kahvihetkiin. Kylläpäs se rimmas. Alla kuva juhannukselta, räpsäisty iphonella, mutta ei anneta sen häiritä. Palataan huomenna taas canonin pariin ja vapaapäivä fiiliksiin.
Miten sun juhannus meni?
// Titi
