Ruoka. Kahden viikon aikana saimme maistaa laajan repertuaarian erilaisia enemmän tai vähemmän perinteisiä korealaisia ruokia. Jokainen suupala oli yllätys ja saatoit vain arvata oliko kyseessä makea, suolainen, vai jotain siltä väliltä. Pakko kai se on tunnustaa, etten ole paras ruokamaistelija. Ylitin itseni päivittäin näiden kahden viikon aikana, sillä tiesin, että ennakkoluulot tuottavat vain ongelmia. Voin myöskin tunnustaa suosittelevani korealaista ruokaa, varsinkin kasvis puolta. Aasialainen ruoka yleisestikin on mielestäni hyvää, mutta veikkaan että nämä merilevän ystävät vievät tällä hetkellä korkeimman korren omassa makumaailmassani.
Kippoja ja kuppeja on pöytä täynnä ja kaikki noukkivat puikolla samoista astioista. Länsimaalaisuutemme oli sen verran ilmiselvää, että meille usein tuotiin haarukat, vaikka kuinka olisimme vannoneet puikkotaitojemme nimeen. Ystävämme ei kuitenkaan ollut yhtä vakuuttunut taidoistamme. Hänen sanoin, ruokailun tulee olla nautinto, ei suoritus tai harjoite.
Pöydässä on aina tarjolla kimchiä, joka on maan alla ( suomeksi kellarissa) liemessä muhinut kasvis. Kylmä, toisinaan pinkki. Kimchille on omistettu museo ja sen historiaan pääsi käsiksi jo ihan Korean kansallismuseossa ja historiallisessa kylässä. Iso juttu, tämä kimchi.
Ruoka on edullista, ainakin kotimaan hintoihin verrattuna. Illallisiin saa upotettua helposti rahaa jos haluaa, mutta kadut ovat täynnä pieniä ravintoloita, joiden ateriahinnat vaihtelevat neljästä kahteentoista euroon.
Kummallisimmaksi suupalaksi koitui ns. elävä mustekala. Elävän mustekalan lonkerot katkaistaan, jolloin lonkerot ovat toki kuolleita, mutta niiden hermot saavat palaset vielä sätkimään pitkän aikaa. Imusolmut tarttuvat kivasti kieleen ja poskiin, ellet ole nopea puremaan. Tuijotin puikkojeni päässä olevaa kaveria sen verran kauan, että sen elintoiminnot alkoivat jo huomattavasti hiipua. Suosittelen silti kokeilemaan. Tämä on heille normaali ruoka, joten en suosittele liian äimisteleviä ilmeitä lonkeroita ihmetellessäsi. Kokeiltu, ei havaittu kannattavaksi ilmeilyksi.
Punapapusose on myös sellainen hillo, minkä pystyt valitsemaan missä tahansa sisälmykseksi. Se yllättää raa´an pullan sisällä, jäätelön lisukkeena ja Cafe latten makuna. Omia makuhermojani se ei hellinyt, mutta ehkä sinä löydät siitä uuden elämyksen.
Ruuasta voisin varmasti jatkaa loputtomiin, uudenvuoden yllätys keittoihin ja kalatikkuihin, mutta menkää ja syökää. Ainiin, Korean barbeque! Uudenvuoden ruuaksi nautimme lihaa, joka käärittiin suurikokoisille lehdille ja sisään tungettiin kaveriksi mm. tulista kastiketta ja sipulia. Pöydän keskellä on grilli, jossa lihat paistetaan itse.
Oma Top 3 Korea Food
Kimbab - sushia vastaava, mutta ilman raakaa kalaa,
Bibimbap - ikäänkuin salaatti, joka on sekoitettu yhteen, lisätty kastike ja mahdollisesti riisiä. Oikeastaan tämä herkku voi sisältää mitä vain.
Korean Barbeque - Vaikka liha oli läskistä, nautin ihan vain siitä, että sain päättää mitä lehdelleni tulee. Tiesin mitä suuhuni laitoin. Sain valita tulisuus asteen. Nauttia keräilystä. Viimeisimpinä päivinä sitä arvosti yksinkertaisuutta.
Voinen todeta makuhermoni melko suomalaisiksi. En haluaisi sitä myöntää, mutta yksinkertainen on edelleen mielestäni kauneinta ja maukkainta. Vaikka Bibimbap väittää toista.
Suomen arkea, täällä idässä sataa lunta. Mielestäni pyöräily kuuluu kevääseen ja kesään, joten päätin sitten aloittaa tänään.
Heidå,
Titi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti